• Kielingua

Tunteet ja kieli


Kielenpiirteet ärsyttävät, ihastuttavat, vihastuttavat ja kiinnostavat vuodesta toiseen. Poimin tähän postaukseen muutaman kiinnostavan kielitunteisiin liittyvän uutisen, ja lainaan Katri Priikin artikkelia, jossa tutkailtiin, mikä suomen kielessä ärsyttää.


Koska itse on valtavan kiinnostunut kielistä, opiskellut kieliä ja toiminut kieltenopettajana, ei ehkä ole ihme, että lähipiirissä käydään paljon kielikeskusteluja. Minua kuitenkin hämmästyttää se, että ilmastonmuutoksen, ravitsemussuositusten ja susien tavoin kielet herättävät ihmisissä hämmentävän paljon tunteita, ainakin mikäli sosiaalista mediaa on uskominen.


Alavilla mailla hallanvaara


Ihmisten ajatukset kielestä kiinnostavat myös mediaa. Yksi toistuva aihe nettikyselyissä on suomen kielen kauneimman sanan etsiminen. Vuonna 2007 kauneimmaksi sanaksi yleisö äänesti sanan äiti. Tähän vaikutti varmasti se, millaisia merkityksiä sana kantaa. Rakkaus, rakas, kiitos ja lumi olivat seuraavilla sijoilla. Äiti nappasi ykkössijan myös MeNaiset-lehden myöhemmässä äänestyksessä, jossa annettiin parikymmentätuhatta(!) ääntä. Hopeaa sai kastehelmi, ja pronssisijalla oli hiljaisuus. Lounatuuli, halla, aamunkoi ja solina olivat pistesijoilla. Rakkauteen liittyvien sanojen lisäksi äänteellisesti kauniit luontosanat selkeästi miellyttävät suomalaisia. Tyypillisesti onkin arvostettu sellaisia soljuvia (luonto)sanoja, kuten aalto, kuulas ja taival.

Läpändeeros!


Toisessa ääripäässä ovat ärsyttävimmät sanat tai inhokkisanat. MeNaiset (kyllä, jostain syystä tätä lehteä vaikuttavat kiinnostavan sanat ja niihin liittyvät tunteet) on kysynyt “mikä on suomen kieleen ujuttautuneista sanoista ärsyttävin”, mikä on varmasti ohjannut ihmisiä pohtimaan nimenomaan puhekielen tuoreita ilmiöitä ja lainasanoja. Esiraadin valitsemien sanojen äänestyksen voitti läpändeeros, kakkoseksi tuli rakkauspakkaus ja kolmossijalla oli broileria merkitsevä johdos broisku. Yleisön omien ehdotusten joukosta ärsyttävimpiä olivat muun muassa masuasukki, niinku, juurikin ja murrepiirre ketä (merkityksessä 'kuka'). Äänestyksestä on koottu peräti 150 inhokkisanan lista.


Katri Priiki (2020) on kerännyt kielielämäkertahaastatteluista tietoa siitä, mikä kielessä ylipäätään herättää negatiivisia tunteita, esimerkiksi ärsyttää, kauhistuttaa, häiritsee, ei kuulosta hyvältä tai särähtää korvaan. Näitä aiheita ovat

  1. median puhekielisyys (etenkin verrattuna vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen)

  2. kiroilu eli rumat sanat ja nuorison kieli

  3. vieras vaikutus, kuten lainasanat ja anglismit eli englannin kielestä lainatut ilmaukset

  4. yksittäiset sanat ja ilmaukset, esimerkiksi täytesanat (niinku, elikkä, aikuisten oikeesti)

  5. kirjoitusvirheet (enään, yhdyssanat), esimerkiksi sosiaalisessa mediassa

  6. murteet ja slangi, jotka voidaan kokea vieraaksi tai huvittavaksi

  7. muut aiheet, kuten nariseva tai nasaalinen puhetapa tai liian hiljaa puhuminen

Yhteistä näille ilmiöille on, että usein ärsyttävät ilmaukset ovat jollain tapaa puhutun ja kirjoitetun kielen rajamaastossa. Yksittäisistä sanoista mainittiin kuitenkin vain harvoin masuasukin kaltaisia muoti-ilmauksia, jotka lehtikyselyissä ovat usein esillä. Monilla myöskään ei tullut mieleen kysyttäessä mitään, kun kysyttiin kieliärsytyksen aiheita, joten kyselyt voivat antaa hieman harhaanjohtavankin kuvan ihmisten tunteellisesta suhtautumisesta. (Priiki 2019.)


Tunteiden lähteellä


Kieli on monin tavoin kietoutunut elämäämme: jokainen meistä käyttää jotain kieltä päivittäin. Joskus täsmällistä ilmausta ei löydy, joskus emme ymmärrä keskustelukumppanin ilmausta. Kieliin kietoutuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Niitä käytetään sekä helppojen asioiden hoitamisessa että monimutkaisten ongelmien ratkomisessa. Sanat voivat koskettaa, ja ne voivat satuttaa. Kieliä halutaan suojella ja toisaalta kehittää. Ei siis taidakaan olla ihme, että kieliin suhtaudutaan tunteella.


Priiki (2019) arvioi yhdeksi selitykseksi ärsyyntymiselle kokemuksen epäreiluudesta: kun on opetellut kouluaikoina standardikielen säännöt, se ahdistaa, kun muut rikkovat sääntöjä. Toisaalta osa etenkin uusista sanoista voi aiheuttaa myös ymmärtämisongelmia. Lisäksi tietynlaisella kielenkäytöllä voi osoittaa kuuluvansa johonkin ryhmään, ja kielen avulla voi rakentaa identiteettiä. Joskus itse asiassa se ei olekaan kielenpiirre, joka ärsyttää, vaan kielenkäyttäjä, joka kielenpiirteeseeen liitetään. (Priiki 2019.) Tätä sivuten vinkkinä linkki uutiseen, joka kertoo Stadin syntinen s -kirjasta, sillä pääkaupunkiseudun nasaalimainen s on yksi piirteistä, johon myös suhtaudutaan tunteella. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervosen mukaan esimerkiksi murresanoihin voi liittyä lisäksi muistoja: negatiivisia tai positiivisia.


Kauneimpien ja ärsyttävien sanojen etsiminen ja niistä purnaaminen voi olla hauskaa ja tavallaan myös viatonta. Tunteet kuitenkin voivat liittyvä myös paljon perustavammallakin tavalla kielenkäyttöön. Eräs pelottava, mutta tärkeä tunteisiin liittyvä asia, joka kielenopetuksessa ja vuorovaikutuksessa ylipäätään olisi hyvä huomioida, on se, että kielenkäyttäjät ja kielenoppijat voivat myös hävetä ja pelätä kielenkäyttöään. Tämä voi koskea sekä äidinkieltä että toista tai vierasta kieltä. Kieliahdistus voi jopa johtaa kielenkäyttötilanteiden välttelemiseen ja vaikeuttaa kielenoppimista sekä yhteiskunnassa toimimista. (Esim. Scotson.) Sillä, millaisia kokemuksia kielenkäytöstä on ja siis myös millaista palautetta annamme toisillemme, on väliä.


Tanja Seppälä


Lempisana: halla

Inhokkisana: jookostakookosta


Mitkä on teidän lempi- ja inhokki-ilmaukset? Kommentoi kommentteihin.



Lähteet


Priiki, Katri 2020. Mikä kielessä ärsyttää? Teoksessa Kaarina Hippi, Hanna Lappalainen & Pirkko Nuolijärvi (toim.), Suomalaisten kielellistä elämää. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa, s.288-331. SKS. (Ei saatavilla sähköisenä.)


Scotson, Mia 2020. Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä : toimijuus, tunteet ja käsitykset. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1


Sähköiset lähteet (linkitysjärjestyksessä):


Suomen kuvalehden artikkeli 5.12.2007: “Äiti” suomen kaunein sana https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/aiti-suomen-kaunein-sana/


Kielikellon (4 / 2008) artikkeli: Suomen kielen kauneimmat sanat https://www.kielikello.fi/-/suomen-kielen-kauneimmat-sanat


MeNaiset-lehden artikkeli 26.7.2021: 21 500 vastaajaa ei voi olla väärässä! Suomen kielen kaunein sana on nyt selvillä

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008150009.html


MeNaiset-lehden artikkeli 13.11.2021: Suomen kielen ärsyttävin sana on tässä - yli 10 000 suomalaista paljasti inhokkinsa https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008401934.html


Kotiliesi-lehden artikkeli 17.02.2022: Suomen kielen ärsyttävin sana on kotoisin Turusta https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/suomen-kielen-arsyttavin-sana-on-kotoisin-turusta/


MeNaiset-lehden artikkeli (julkaistu alun perin huhtikuussa 2019): 150 sanan jättilista paljastaa, millaiset sanat raivostuttavat suomalaisia – löydätkö inhokkisi tästä joukosta?

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000006624334.html


Ylen uutinen 25.10.2020: "Stadin syntinen s" ärsyttää jo ennen kuin puhuja avaa suunsa – sihistelyn sylttytehdas löytyy 1800-luvun Helsingistä. https://yle.fi/uutiset/3-11611877


Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen blogiteksti Sanastaja 2020 - murretta ja tunnetta 11.12.2020: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/sanastaja_2020/murretta_ja_tunnetta.35313.blog?view_status=preview

33 views0 comments