• Kielingua

"Pertii ruokin, mattii panen" – siis mitä? Karjalan kielen tilanteesta Suomessa

Updated: Nov 22

Tässä blogipostauksessa tutkija Ilia Moshnikov kertoo, millainen on karjalan kieli, miten sitä elvytetään ja mitä tarkoittaa se, että karjalan kielen käyttäjät asuvat toisinaan kaukanakin toisistaan. Harmillisen usein karjalan kieli sekoitetaan suomen kielen murteisiin, mutta kyseessä on itsenäinen kieli.


Otsikon sitaatti on siis karjalan kieltä eikä siinä ole mitään erikoista, hauskaa tai halveksuttavaa merkityksen kannalta, jos olet karjalankielinen. Suomenkieliseen korvaan lause voi kuulostaa oudolta. Itse asiassa siinä on kaksi peruslausetta, jotka on eroteltu pilkulla, ja ne voitaneen kääntää näin: ’Huonetta siivoan, kiroilen’. Karjalan kielen sana perti tarkoittaa huonetta eli pirttia. Ja huonetta ruokitaan eli siivotaan. Matti-sana on lainattu karjalaan venäjän sanasta ‘мат’, joka tarkoittaa kirosanaa. Kiinteä ilmaus panna mattii tarkoittaa siis ‘kiroilla’.

Kartta 1. Karjalan kieli ja sen päämurteet. Raja-Karjalan alue on viivoitettu.

Lisää esimerkkejä löytyy Opi, opastu, ga älä öntästy -kirjasta (2019), jonka toimittivat Timoi Munne, Santtu Karhu ja Natalia Giloeva ja johon on kerätty tämänkaltaisia riskisanoja. Suomea tai viroa osaavalle karjalan kielessä on paljon tutulta kuulostavia piirteitä, mutta aina merkitykset eivät mene aivan yksi yhteen.


Mennään kuitenkin asiaan eli karjalan kieleen ja sen nykytilanteeseen. Karjalan kieli on itämerensuomalainen kieli, jota puhutaan sekä Suomessa että Venäjällä. Karjalan kieli on suomen lähimpiä sukukieliä, jota ei pidä sekoittaa suomen kielen niin kutsuttuihin karjalaismurteisiin (eikä etenkään suomen kielen kaakkoismurteisiin). Karjalan kielen murteet jaetaan varsinaiskarjalaan ja livvinkarjalaan eli aunuksenkarjalaan. Varsinaiskarjalassa on kaksi alamurretta, vienankarjala ja eteläkarjala. (Kartta 1.)




Karjalan kielen käyttäjät

Suomessa karjalankielisiä ennen talvi- ja jatkosotaa on asunut Raja-Karjalassa eli Laatokan pohjoispuolella olevalla alueella. Muu alue – Karjalan Kannas, Viipuri, Laatokan luoteisrannikko ja Sortavalan seutu – olivat siihen aikaan suomenkielisiä alueita, vaikka alueella puhuttua kieltä kutsutaankin nykyisinkin karjalan murteeksi. Karjalan kieltä puhuttiin siis lähes yksinomaan Raja-Karjalassa ja sen pitäjissä (erityisesti Suojärvellä ja Salmissa), mutta myös joissakin Kainuun vienalaiskylissä aivan rajan tuntumassa. Sotien jälkeen muun väestön tavoin myös rajakarjalaiset evakuoitiin ja sijoitettiin muualle Suomeen. Juuri he ja heidän jälkeläisensä muodostavat Suomessa nykyisin karjalankielisen vähemmistön ja karjalankielisiä asuu ympäri Suomen ei-alueellisesti. Myös Venäjän puolella karjalankielinen asutus on nykyisin melko hajanaista. (Ks. kartta 2.)

Kartta 2. Karjalan kielen puhuma-alueet (Roose et al. 2021).
Kartta 2. Karjalan kielen puhuma-alueet (Roose et al. 2021).

Venäjän puolella karjalan kielen puhujia asuu erityisesti Karjalan tasavallassa mutta myös sisä-Venäjällä Tverin alueella, jonne karjalaisia on siirtynyt 1600-luvulla Stolbovan rauhan jälkeen, jolloin Ruotsin ja Venäjän rauha oli solmittu ja osa karjalankielisiä alueita oli siirtynyt Ruotsille. Tverin alueen karjala on melko hyvin säilynyt nykypäiviin saakka.

Karjalankielisten määrästä on vaikea puhua, mutta arvioidaan, että Venäjän puolella karjalankielisiä on noin 25 tuhatta ja Suomessa noin 10 tuhatta (Karjalainen ym. 2013: 20–21; Sarhimaa 2017: 115). Lisäksi on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka myös ymmärtävät kieltä.


Karjalan kielen elvyttäminen

Karjalan kieli on vakavasti uhanalainen vähemmistökieli sekä Suomessa että Venäjällä. Kielen elvyttäminen on alkanut vasta 1980-luvun loppupuolella. Karjalan kieltä voi opiskella sekä Petroskoin yliopistossa Karjalan tasavallassa että Itä-Suomen yliopistossa Suomessa. Karjalankielinen Oma Mua -lehti ilmestyy viikoittain Petroskoissa, ja Suomessa YLE tekee karjalankielisiä radio- ja tekstiuutisia viikoittain.

Karjalan kieltä käytetään myös internetissä, jonka ansiosta myös kaukana toisistaan asuvat karjalankieliset pääsevät käyttämään tai opiskelemaan kieltä. Karjalan kieltä käytetään verkkosivustojen mutta myös sosiaalisen median kielenä (Moshnikov 2022a, 2022b). Karjalankielisiä sivustoja usein ylläpitävät erilaiset järjestöt, karjalankielinen media ja tutkimushankkeet. Karjalaa käytetään lisäksi esimerkiksi Wikipediassa.


Viranomaissivustoilla karjalan kieltä valitettavasti ei edelleenkään käytetä, mikä johtunee kielen heikosta asemasta. Karjalaa ei esimerkiksi mainita Suomen perustuslaissa eikä sille ole omaa kielilakia. Jotkut sivustot julkaisevat karjalankielisiä materiaaleja, mutta niiden käyttöliittymä on jollakin muulla kielellä. Aineistojen lisäksi on tärkeä panostaa myös karjalankieliseen virtuaaliseen kielimaisemaan, joka tukee karjalan kielen näkyvyyttä ja karjalankielisten kieli-identiteettiä. Karjalan kielen parissa työskentelevien tahojen pitäisi panostaa verkkosivustojensa karjalankielisiin versioihin. Karjalan käyttö verkossa on osa kielen elvytysprosessia: kieltä ei voi elvyttää, jos sitä ei käytä.


Sosiaalisen median puolella karjalaa käytetään Facebookissa, Instagramissa ja myös Twitterissä. Jälkimmäiset ovat erityisesti suositut nuoremman sukupolven keskuudessa. Karjalaa käytetään yksityisen viestinnän puolella, ja myös esimerkiksi audiovisuaalisia sisältöjä haetaan ahkerasti. Alla olevasta Loimolan voima -bändin musiikkivideosta voit kuunnella, miltä varsinaiskarjalan eteläkarjala kuulostaa.



Karjalan kielellä ei ole yhtä kirjallista standardia, vaan kirjakieliä on kehitetty eri murteiden pohjalta. Perussanaston osalta karjalan kielen murteet ovat hyvin pitkälle keskenään ymmärrettäviä, mutta joissakin tapauksissa myös sanastollisia eroja voi esiintyä, kuten alla olevasta taulukosta voi huomata.

Vienankarjala

Eteläkarjala

Livvinkarjala

Suomi

antua

andua

andua

antaa

​emäntä

emändä

emändy

emäntä

meččä

meččä

meččy

metsä

ämmö

buabo

buabo

mummo

hukka

hukka

hukku

susi

mie

mie

minä

minä ~ mie ~ mä

kaunis, soma

čoma

čoma

kaunis, soma

Karjalan kielen murteiden väliset erot ovat usein pieniä eli esimerkiksi samassa muodossa voi olla eriasuinen morfologinen tunnus tai sanassa esiintyä soinniton (t) tai soinnillinen (d) konsonantti (esim. olen andanuholen antan). Vuodesta 2007 kaikki karjalan standardit ovat käyttäneet samoja aakkosia (kuva alla).


Karjalan kielen aakkoset
Karjalan kielen aakkoset.

Suomessa puhuttu karjala, suomenkarjala, on otettu mukaan Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevaan peruskirjaan 27. marraskuussa 2009 (Kotus, karjala). Nykyisin tuona päivänä vietetään epävirallista karjalan kielen päivää. Vuodesta 2009 Itä-Suomen yliopistossa on myös voinut opiskella karjalan kieltä ja kulttuuria sivuaineena, ja vuodesta 2021 alkaen yliopisto on saanut vastuulleen myös karjalan elvytystehtävän (Riionheimo & Giloeva 2022).


Ilia Moshnikov

tutkija

Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto



Lähteet


Karjalainen, Heini, Ulriikka Puura, Riho Grünthal & Svetlana Kovaleva 2013: Karelianin Russia: ELDIA case‑specific report. Studies in European Language Diversity 26. Mainz: Research consortium ELDIA. https://phaidra.univie.ac.at/view/o:314612 (9.11.2022).


Kotus, karjala = Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla oleva karjalan kielen yleisesittely ja murrekartta. Saatavilla: https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala (4.11.2022).


Moshnikov, Ilia 2022a (in press): Use of the Karelian language online: websites in Karelian. In T. Seppälä, S. Lesonen, P. Iikkanen & S. D'hondt. Kieli, muutos, yhteiskunta - Language, change, society. AFinLA Yearbook 2022.


Moshnikov, Ilia 2022b: The use of the Karelian language online: current trends and challenges. Eesti Ja Soome-Ugri Keeleteaduse Ajakiri. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics, 13 (2), 275–305. https://doi.org/10.12697/jeful.2022.13.2.09


Munne, Timoi, Santtu Karhu & Natalia Giloeva 2019: Opi, opastu, ga älä öntästy! Ellendännöygo suomelaine karjalastu putilleh? Karjalan kielen seura ry.


Riionheimo, Helka & Giloeva, Natalia 2022: Karjalankielinen yliopisto-opetus – vastavirtaan soutamista? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/karjalankielinen-yliopisto-opetus-vastavirtaan-soutamista (8.11.2022).


Roose, Meeli, Tua Nylén, Harri Tolvanen & Outi Vesakoski 2021: User-centered design of multidisciplinary spatial data platforms for human-history research. SPRS International Journal of Geo-Information 10(7). 467. https://doi.org/10.3390/ijgi10070467.


Sarhimaa, Anneli 2017: Vaietut ja vaiennetut. Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Tietolipas 256. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


Muita linkkejä:

Karjalan kielen näytteitä (Karjalan sivistysseura)

Karjalan kielen elvyttäminen (Itä-Suomen yliopisto)

Opetusvideoita (Itä-Suomen yliopisto)

Loimolan Voima: karjalankielistä musiikkia

292 views0 comments

Recent Posts

See All