I am made and remade continually. Different people draw different words from me.
- Virginia Woolf -
*
In this text, I write about how the languages we learn and speak can affect our identity – or even offer us an additional identity. Speaking in different languages may make us see things from different perspectives or behave differently - even our personalities may be perceived differently by our interlocutors when speaking in another language. I find this to be an asset that should be encouraged in language teaching by letting pupils explore a variety of ways they can be themselves through different languages.
*
El texto trata sobre los efectos que tienen las lenguas sobre nuestra identidad. Aprender un idioma extranjero puede hacernos hablar o comportarnos de una manera diferente. A través de diferentes lenguas podemos demostrar distintas características de nuestra identidad - y esto es una enorme riqueza. Por eso, debemos fomentar la enseñanza de lenguas extranjeras en la educación.
*
“Sinä olet ihan kuin eri ihminen”, totesi äitini minulle viitisentoista vuotta sitten. Olin juuri kysynyt neuvoa Renfen, Espanjan rautatieyhtiön, työntekijältä, äitini kuunnellessa sujuvasti vierestä. Olin opiskelijavaihdossa Madridissa, jonne äitini oli tullut vierailulle muutamiksi päiviksi. Äitini kommentti ei niinkään liittynyt vaihto-opiskelun aikaansaamiin muutoksiin itsetunnossani tai pukeutumisessani, vaan siihen, kuinka juuri puhumani kieli, espanja, vaikutti äänensävyyni, elekieleeni ja, niin, persoonaani. Hämmästyin äitini kommenttia, mutta sen tarkempi pohtiminen sai sillä kertaa väistyä kiireellisemmän asianhaaran vuoksi – junamme oli jo lähdössä.
Sittemmin olen törmännyt joihinkin kieltä ja identiteettiä koskeviin tutkimuksiin, jotka ovat tuoneet mieleen äitini ihmetyksen tuolla espanjalaisen metropolin juna-asemalla. Esimerkiksi Pavlenko (2006) raportoi, kuinka monikielisten henkilöiden identiteetti voi muokkautua puhutun kielen mukaan. Ihmiset voivat jopa kokea maailman eri tavoin puhuessaan eri kieliä, ja toisaalta muut voivat kokea heidät erilaisina sen mukaan, mitä kieltä he puhuvat. Muutos ei siis näyttäisi olevan vain sisäistä, vaan ulkopuolinenkin voi sen huomata esimerkiksi intonaatiossa tai elekielessä. Juuri näissä asioissa äitini huomasi muutoksen puhumani kielen vaihtuessa, ja vaikutelma oli niin vahva, että hän koki katselevansa aivan eri ihmistä, vaikka kyseessä oli kuitenkin tuttuakin tutumpi oma tytär.
Kokeile hetken aikaa puhua jotain toista tuntemaasi kieltä kuin äidinkieltäsi. Mitä tunteita se sinussa herättää? Ilmaisetko asioita eri tavalla kuin äidinkielelläsi? Muuttaako se jotenkin ääntäsi tai puhetyyliäsi? Ehkä huomasit saman kuin minäkin: eri kielillä puhuessani omaksun erilaisia rooleja, jotka huomaamattakin korostavat erilaisia sävyjä habituksessani. On ihan eri asia sanoa suomeksi ”hyvää huomenta” kuin espanjaksi ”buenos días” tai englanniksi ”good morning”. Ensimmäinen on pehmeä ja tuoksuu mummilalle, kun taas viimeisessä on virallisempi kaiku – onhan suomi äidinkieleni ja englantia taas käytän akateemisissa tilanteissa. Espanjankielinen ilmaisu taas kaivaa esiin nuoruusvuosieni rennomman, vapaamman, ja ehkä hieman flirtimmänkin minäni.
Kielellä voi siis olla suuri merkitys sille, kuinka itsemme koemme. Tarjoamalla ihmisille tilaisuuden uusien kielten oppimiseen, annamme heille samalla mahdollisuuden toteuttaa itseään erilaisesta roolista käsin. Mikä rikkaus onkaan, jos lapsi voi koulussa valita useita kieliä opiskeltaviksi! Ollapa yhdellä tunnilla ujo itsensä, mutta heittäytyä toisella tunnilla rohkeaksi ja tulisieluiseksi vain kieltä vaihtamalla! Vieraan kielen harjoittelijan rooliin verhoutumalla voi turvallisesti testata hullunkurisiakin tapoja käyttäytyä tai puhua ilman, että arkiminä asetetaan kolhuille alttiiksi.
Myös Moate ja Ruohotie-Lyhty (2020) nostavat artikkelissaan esille sen, miten tärkeitä emootiot ovat kielen oppimiselle ja identiteetin muodostumiselle. Jos oppitunneilla keskitytään saavuttamaan idealisoitua natiivipuhujan kieltä, voi se aiheuttaa oppijassa riittämättömyyden tunteita ja vaikuttaa negatiivisesti kielenoppijan identiteettiin. Positiivisia tunteita luomalla ja korostamalla voi opettaja auttaa oppimiseen motivoinnissa ja vahvojen kieli-identiteettien luomisessa. Mietinkin, voisiko opetuksessa korostaa sitä, mitä kaikkea olemme ja voimme olla opiskeltavan kielen kautta – tunnustella kielen herättämiä tunteita ja tutkiskella omaa tapaa olla sen käyttäjä.
Olen yksi niistä onnekkaista, jotka kävivät koulunsa Suomessa aikana, jolloin eri kieliä sai opiskella jo peruskoulun aikana monipuolisesti oman valinnan mukaan (ks. esimerkiksi Kielivaranto, Nyt! -raportti, jossa kerrotaan mm. kielivalintojen kaventumisesta ja kielikoulutuksen epätasa-arvosta nyky-Suomessa). Osa opiskelemistani kielistä ovat aikuisena jääneet käyttämättä, toiset taas ovat aina pysyneet jollain tavalla mukana arjessa. Joka tapauksessa useiden kielten osaamisesta on ollut hyötyä niin opiskelun kuin työelämänkin aikana. Lisäksi ne ovat mahdollistaneet tutustumisen uusiin ihmisiin, maihin ja kulttuureihin. Olen saanut nähdä, kuinka eri tavoin ihmiset puhuvat maailmaa todeksi oman kielensä kautta ja miten eri lailla näemme asioita vain kieltä vaihtamalla. Tärkeintä on kuitenkin ehkä se, että jokaisen kielen mukana olen saanut identiteettiini uuden, erilaisen kerrostuman ja erilaisia tapoja olla minä.
Minttu Vänttinen, englannin oppiaineen väitöskirjatutkija, tutkii luokkahuonevuorovaikutusta teknologisten laitteiden ympärillä
Lähteet / references / bibliografía:
Moate, J. & Ruohotie-Lyhty, M. (2020). The emotional journey of being and becoming bilingual. International journal of bilingual education and bilingualism, 23(2), 213-226. https://doi.org/10.1080/13670050.2017.1348464
Pavlenko, A. (2006). Bilingual selves. In A. Pavlenko (Ed), Bilingual minds: Emotional experience, expression and representation (pp. 1– 33). Clevedon, UK: Multilingual Matters.
Vaarala, H., Riuttanen, S., Kyckling, E. & Karppinen, S. (2021). Kielivaranto. Nyt!: Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8495-3
Picture: Pixabay (geralt)